9 huonoa ja tavallista syytä uskoa terveysväitteisiin

Kuulet (ja teet) päivittäin ehkä useitakin terveysväitteitä. Otat jotkut väitteet itsestäänselvyyksinä, toiset huuhaana, kolmannet jostain siltä väliltä. Mutta miten arvio mielessäsi syntyy? Mihin luotat ja miksi?

Tässä piilee terveyden hoidon ylivoimaisesti tärkein taito. Ja valitettavasti meillä on tapana takertua perusteisiin, jotka ovat aivan liian epäluotettavia.

1. Oletat, että hoito on täysin turvallinen tai tehokas. Tämä on kuitenkin yllättävän harvinaista hoidon luonteesta riippumatta. Hoitojen vaikutukset erilaisilla ihmisillä ovat usein pieniä, harvinaisia tai epävarmoja.

2. Oletat, että hoitoa tarvitaan tai “mitä enemmän ja aiemmin sen parempi”. Mutta joskus hoitovaihtoehdot ovat niin huonoja, että paras niistä on yksinkertaisesti aika. Ja jokaisella toimenpiteellä on oma huippuhetkensä: joskus se on jo syntymän jälkeen (jotkut rokotteet), joskus se on vasta täysin sietämättömien tai hengenvaarallisten oireiden jälkeen (jotkut leikkaukset). Jokaista ainetta voi ali- ja yliannostella.

3. Oletat, että pitkä historia tai suosio takaa väitetyt vaikutukset. Monet hyödyttömiksi ja haitallisiksi osoittautuneet hoidot ovat kuitenkin myös olleet pitkään laajassa käytössä. Perättömät terveysväitteet leviävät helposti. Tähän on monia syitä (satunnaisvaihtelu, hoivavaikutus… lisää tulevissa artikkeleissa!). Aika ja kokemukset ovat tietämyksen kannalta välttämättömiä mutta eivät lainkaan riittäviä.

4. Oletat, että uutuus tai edistyneisyys takaa väitetyt vaikutukset. Uudet hoidot osoittautuvat kuitenkin jatkuvasti hyödyttömiksi tai haitallisiksi, kun ne laitetaan reiluun kokeeseen. Myöhemminkin uusia tuotteita kielletään ja vedetään markkinoilta, kun niistä saatuja kokemuksia seurataan käyttöönoton jälkeen.

5. Uskot väitteeseen vain sen esittäjän vuoksi. Henkilökohtaisten kokemusten, uskomusten ja mielipiteiden merkitystä usein kuitenkin liioitellaan. Myös tutkimuksessa esimerkiksi vertaisarvioinnin ja julkaisupaikan merkitys on pieni. Asiantuntemus on äärimmäisen tärkeää, mutta asiantuntija ei aina tunne asioita tai tunnettavissa olevia asioita ei riittävästi ole. Eturistiriidat ja muut rajoitteet voivat vääristää henkilöiden väitteitä entisestään.

6. Uskot väitteeseen hoidolle annetun toimintatavan vuoksi. Uskottavalla tavalla toimivia hyödyttömiä hoitoja kuitenkin löytyy runsaasti. Samoin epäselvällä tavalla toimivia hyödyllisiä hoitoja. Jos tiedät vähääkään ihmisen fysiologiasta, uskottavalta kuulostavien toimintatapojen keksiminen on varsin helppoa. Ja monet hoidot ovat toimineet loistavasti solumalleissa ja koe-eläimissä mutta eivät ihmisissä.

7. Uskot väitteeseen, koska hoidon ja terveyden muutoksen välillä on yhteys. Yhteys (korrelaatio) muuttujien välillä ei kuitenkaan ole automaattisesti vaikutusta vaan tämä johtuu usein muista tekijöistä. Yhteyden päätteleminen vaikutukseksi vaatii raskaita oletuksia. Ja joskus selvää yhteyttäkään ei ole olemassa, kun tätä tarkemmin arvioidaan.

8. Uskot väitteeseen, koska siitä on kerätty hyvin paljon tietoa. Mutta luotettavassa tietämyksessä on kyse ennen kaikkea laadukkaasta tiedosta. Miljoonan ihmisen aineistosta voidaan laskea hyvin “tarkka” arvio hoidon yhteydestä terveyteen, mutta tällä ei ole välttämättä paljoakaan tekemistä hoidon vaikutuksen kanssa.

9. Uskot väitteeseen yksittäisten tutkimusten perusteella. Mutta näissä voi aina olla virheitä ja kolmas ja neljäs ovat taas aivan päinvastaisia. Väitteen luotettava arviointi vaatii aina yhteenvedon kaikesta oleellista tiedosta. Työtä ei valitettavasti koskaan pääse karkuun.

Tämä on pitkä lista. Eli mitä luotettavia perusteita jää enää jäljelle?

Paras näyttö terveysväitteisiin saadaan kokeellisesti, reilussa vertailussa. Kun kaikki tärkeät virhelähteet on poistettu, virhepäätelmien tekemisestä tulee lähes mahdotonta. Reilun vertailun tulos pakottaa kovimmankin kriitikon taipumaan tulokseensa. (Kerron seuravassa artikkelissa, millainen reilu vertailu on käytännössä.)a