10 periaatetta jotka tekevät terveystiedosta luotettavaa (tai roskaa)
Internetissä pyörivä misinformaatio on pakottanut meistä monet peruskysymysten äärelle. Luulemme tietävämme asioita kohtalaisella varmuudella, mutta millä perusteella? Entä jos nämä perusteet ovatkin roskaa? Mihin voi oikeasti luottaa?
Ei hätää. Aito nöyryys ja kiinnostus totuudesta vievät pitkälle. Mutta ennen kaikkea voit nojata periaatteisiin, joita tutkijat ovat löytäneet ajan saatossa parantaessaan oman työnsä luotettavuutta. (Huom! Monet tutkijat eivät suinkaan noudata näitä periaatteita järin tarkasti — “tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen”.)
1. Kokeellisuus
Järkeily ei alkuunkaan riitä. Luotettava tietämys rakentuu vain tarkkaan hallittujen havaintojen muodostamalle perustalle. Ja on tärkeää, että kokeiden tekijät ovat aktiivisia ja keräävät juuri sellaisia havaintoja, joita kulloinkin tarvitaan tärkeimpien epävarmuuksien ratkaisemiseksi.
Ja kun kokeet eivät ole mahdollisia, niitä voidaan usein jäljitellä. (Luotettavasta syypäättelystä paljon lisää tulevissa artikkeleissa!)
2. Järjestelmällisyys
Tiedon luotettavuus on täysin riippuvaista siitä, miten se on tuotettu. Musta tuntuu ei ole hyväksyttävää vaan “tuotannon” täytyy noudattaa joitakin selkeitä, ennalta suunniteltuja sääntöjä. Miten voisit muuten edes tietoa arvioida?
Järjestelmällisyys kulkee tietysti parhaimmillaan kaiken toiminnan läpi. Mutta tässä yksinkertainen esimerkki.
Järjestelmälliset katsaukset ovat terveystutkimuksessa yhteenvetoja, joissa määritellään selkeä terveyskysymys ja sitten haetaan ja käsitellään kaikki oleelliset tietolähteet tietyn ennakkosuunnitelman mukaisesti. Jos luet terveysaiheista tekstiä, jossa ei ole ollenkaan menetelmät-osiota, kyseessä on yleensä vapaamuotoinen katsaus.
Olet tukevasti kirjoittajan epämääräisten ennakkoluulojen varassa.
3. Täsmällisyys
Suosi numeroita, matematiikkaa ja ohjelmia.
Määrittele käytetyt sanat tarkasti. Älä käytä tulkinnanvaraisia, kuvainnollisia, retorisia, viihteellisiä, liioittelevia ilmaisuja.
Selitä havainnot yksityiskohtaisesti ilman tarpeettomia osia. Vastakohta? “Se on taikaa”. “Epätasapaino”.
Mittaa tarkemmin.
Toista aina samalla tavalla — vakioi. Automatisoi.
Tässä muutama täsmällisyyteen liittyvä esimerkki, mutta lista voisi jatkua hyvän tovin.
4. Objektiivisuus
Yksi alkeellinen testi tiedonkäsittelyn luotettavuudesta on, saavatko eri ihmiset samoja tuloksia käyttämällä samaa menetelmää. Totuudenmukaisen tiedon tulisi olla henkilöistä ja heidän uskomuksistaan riippumatonta.
Objektiivisuus on aktiivista näkökulmattomuutta ja ulkopuolisuutta.
Jos tutkimusryhmä laitetaan vaihtoon, julkaisevatko he samat tulokset havainnoistaan? Jos toimittajat laitetaan vaihtoon, julkaisevatko he tapahtumista samat artikkelit?
5. Avoimuus
Sikaa säkissä joka päivä. Luotettavuus-periaatteilla ei ole paljon merkitystä, jos näiden noudattamisesta ei ole saatavilla riittävästi tietoa.
Esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa on varsin tavallista jättää kertomatta oleellisia tietoja käytetyistä menetelmistä, aineistoista, tuloksista ja niin edelleen. Avoimen tieteen ensimmäinen tehtävä oli pyrkiä siihen, että kaikki tiedejulkaisut olisivat helposti kaikkien saatavilla. Mutta tämä on vasta alkua.
Avoimuus lisää myös yhteistyötä.
Miltä näyttäisi täydellinen läpinäkyvyys?
6. Skeptisyys
Skeptisyys on vaikeaa ihmiselle, koska mielemme suosii vahvistamaan omia uskomuksiaan epäilemisen sijasta. Samasta syystä skeptisyys on periaatteista tärkeimpiä.
Luotettavassa ajattelussa pidättäydytään vakaumuksista ja pyritään todistamaan erilaisia ennakkokäsityksiä vääriksi. Ja tästä syystä käsitysten (mallien) tulee myös olla selkeästi koeteltavissa.
7. Riippumattomuus
Eturistiriidat romuttavat luottamuksen helposti hyvästä syystä. Kyse voi olla paitsi rahasta myös vallasta, urasta, imagosta, vakaumuksesta tai ihmissuhteista. Puhdas korruptio on jäävuoren huippu.
Kun tiedon luonneon sidoksissa mahdollisimman vähiin etuihin, tiedolla on parempi mahdollisuus olla myös totuudenmukaista. (Myös julkaisematon tieto vääristää tietopohjaa vakavalla tavalla!) Kun vaikuttimia ei voida poistaa, ohjattavissa olevat kannustimet on mahdollista suunnata paremmin tietämyksen laadun parantamiseksi.
Ja bonus: Olet ehkä kuullut parviälystä. Siinä on kyse ilmiöstä, jossa joukon keskimääräinen arvio näyttää olevan tarkempi kuin mikään yksittäinen arvio. Tähän suoritukseen on kuitenkin usein ratkaiseva ehto — riippumattomuus. Parviälyä, ei lauma-ajattelua!
8. Toistettavuus
Yksi tunnetuimmista periaatteista. Yksi tapaus, koe, havainto tai tulos voi useinkin johtua virheestä tai olla sattumaa, joten näitä pitää toistaa. Vain toistettava koe voi olla luotettava.
Samasta syystä, kun henkilö tai organisaatio tuottaa toistuvasti tarkkaa tietoa, luottamus sen tuottamaan tietoon voi kasvaa. Kuka tahansa voi joskus veikata oikein.
Toistettavuuden periaatetta voidaan niin ikään käyttää melkein missä tahansa.
9. Totuusnormit
Eri yhteisöt asettavat totuudelle erilaisen arvon. Enemmän totuutta arvostavilla yhteisöillä on mahdollisuus tuottaa luotettavampaa tietämystä.
Miltä se käytännössä näyttää?
Tiedon sepittämisestä ja valehtelusta rangaistaan. Rehellisyys palkitaan — erityisesti, kun se on jyrkässä ristiriidassa omien etujen kanssa. Reilu skeptisyys kaikkia väitteitä kohtaan on kannustettua — ja kriittisyyteen ei liity negatiivisia tunteita. Tiedon manipulointi ja vääristely muiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole hyväksyttävää.
Ideoita kerätään ja käsitellään yhteisössä yksinkertaisesti niin, että ainakin huonoista ideoista päästää eroon mahdollisimman nopeasti.
10. Perustieteellisyys
Kirjoistamme löytyy suuri määrä vahvaa tietämystä maailmasta aina matematiikasta sosiaalitieteisiin asti. Jos terveysväite ei sovi yhteen tämän vahvan perustietämyksen kanssa, sen ennakkouskottavuus on heikko.
Ja päinvastoin: Parhaat hoidot tullaan joka tapauksessa kehittämään ihmisen molekyylibiologian perusteellisen ymmärtämisen kautta. (Tämä voi tosin kestää.)
Terveysala on valitettavasti myös tunnettu siitä, että selityksiä toiminnalle vedetään hatusta ja tuulesta helposti ilman omantunnon tuskia. Ihmiset ovat taitavia pukemaan aivan mitä tahansa olemassaolevaan perustieteelliseen sanastoon — ja pahimmillaanhan kyse on puhtaasta valetieteestä.